AA 5 Saunatietoa ja loitsuja

Sauna on ollut suomalaisille aina tärkeä. Nykyään ihmiset käyvät saunassa vain peseytymässä, mutta ennen saunalla oli suurempia merkityksiä. Saunassa synnytettiin lapset ja saunassa myös pestiin vainajat. Koska tilat olivat pieniä, saunassa säilytettiin usein myös eläimiä.

Saunalla oli ennen vanhaan paljon suurempia merkityksiä, kuin mitä meille nykypäivänä. Saunaan liittyi paljon taikauskoa. Ennen oli tarkkaan mihin kohtaa pihapiiriä sauna piti laittaa ja millaisia polttopuita saunassa sai polttaa. Näihin liittyi erilaisia uskomuksia. Ihmiset uskoivat, että jokaisessa saunassa asuu saunatonttu. Saunatonttua ei saanut suututtaa. Saunatonttu suojeli taloa ja talon omistajaa, jos saunassa käyttäytyi asiallisesti. Saunassa ei saanut esimerkiksi kiroilla tai piereskellä. Jos saunassa oltiin illalla liian myöhään, saunatonttu saattoi suuttua.

Saunomiseen liittyi myös paljon loitsuja ja parannuskeinoja. Esimerkiksi pienille vauvoille luettiin saunassa loitsuja ja tutkittiin vauvan kehon symmetrisyyttä. Uskottiin, että monet vaivat johtuvat siitä, että keho ei ole symmetrinen.

Loitsuihin ja erilaisiin taikauskoon liittyviin keinoihin uskottiin muutenkin. Yleisiä loitsuja olivat esimerkiksi parantamisloitsut. Oli olemassa esimerkiksi verensulkuloitsuja, joilla uskottiin saavan verenvuodon loppumaan. Haavat olivat yleisiä tapaturmia ja haavan verenvuoto pyrittiin tyrehdyttämään verenvuotoloitsulla.

Katsokaa video: ”Jaakko Köpönen lausuu loitsun veren seisauttamiseksi”. Huom. Linkin takana monta videota. Etsikää oikea.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/04/21/etta-pahat-paraneisi-loitsujen-jaljilla

Tältä rastilta saatte numerot: 11

AA 4 Linnankoski ja esineet

Muistatko vielä kuka oli Johannes Linnankoski? Hän asui tässä talossa. Ensi vuonna tulee kuluneeksi 150 vuotta Linnankosken syntymästä. Tiedätkö siis koska Linnankoski syntyi? Laskekaa mitä vuotta silloin elettiin.

Johannes Linnankoski oli kirjailija. Linnankoski kirjoitti lukuisia kirjoja joista suosituimpia ovat mm. Laulu tulipunaisesta kukasta ja Taistelu Heikkilän talosta. Johannes Linnankoski oli oikealta nimeltään Vihtori Peltonen. Linnankoski toimi siis vain Peltosen salanimenä.

Linnankoski asui ensin Vakkolassa ja muutti sen jälkeen Askolaan. Linnankosken elinaikana rakennettiin muuten teidänkin tuntema Iso-Pirtti ja siellä Linnankoski ohjasi näytelmiä. Linnankoski oli vaikuttava persoona. Mielipiteet Linnankoskesta vaihtelivat. Toiset pitivät Johannesta hyvänä ja arvokkaana ihmisenä, toiset eivät voineet sietää häntä. Linnankoski kirjoitti kirjoja aiheista, jotka olivat siihen aikaan tabuja, eli vaiettuja aiheita. Kirjoissa käsiteltiin aiheita, joista ei ollut siihen aikaa sopivaa puhua.

Tällä rastilla tutustutte Linnankosken lisäksi vanhoihin esineisiin. Avatkaa alla oleva linkki ja testatkaa miten tunnette vanhoja esineitä.

https://yle.fi/uutiset/3-9201787

Kun olette vastanneet kysymyksiin esineistä, kierrelkää rauhassa taloa ja etsikää vanhoja esineitä. Mitä löytyy, kuinka monta tunnistatte? Mitä esineillä tehdään? Talosta löytyneet esineet ovat tavallisia 1900-luvun käyttöesineitä.

Kysymys: Milloin Linnankoski syntyi? Merkitkää vuosiluvun viimeinen numero paperiin. Lisätkää perään numero 1. 

AA 3 Syöpäläiset

Ennen vanhaan peseydyttiin harvoin ja siitä syystä ihmisissä eli pieniä eläimiä, syöpäläisiä.

Yleisin syöpäläinen oli päätäi. Sanat pöpö, kouko, kurko, menninkäinen, kyöpeli ja mörkö, jotka kaikki tavalla tai toisella liittyvät kuolemaan, ovat paikoin tarkoittaneet sekä täitä että karhua.

Ajateltiin, että nurkat olivat lian ja syöpäläisten syntypaikkoja, minkä takia sairaalat olivat joissain paikoin pyöreitä huoneita. Koska mikroskooppia ei oltu keksitty, ihmiset ajattelivat, että syöpäläiset syntyivät tyhjästä, kirouksista, ukkosesta tai liasta. 

Syöpäläisiä on taikoja tehtäessä puhuteltu tai komenneltu samalla tavoin kuin ihmisiä.

Syöpäläisiä käytettiin monenlaisten taikojen tekemiseen ja vieläpä tautienkin hoitamiseen.

Vanhan ajan hoitokeinoja olivat pään ajeleminen paljaaksi, elohopeapitoinen harmaasalva ja sabadillaetikka. Nykyään niitä pidetään myrkkyinä.

Syöpäläisiin pyrittiin vaikuttamaan loitsuilla, tässä yksi loitsu.

Lutikat saapi pois, kun yheksästä puunlajista [tekee] luuvan ja lakasee sillä huoneen joko enne juhannusta eli kolme yötä jälkeen juhannuksen lattiansa ja ripsuu seinänsä ja viepi itsensä ja rikat takaperin ikkunasta ulos ja sanoo mennessänsä:

"Punaiset virkamiehet,

menkää pois!

Siitä tie mänöö!"

(Kuhmoniemi)

Tutkikaa millaisia syöpäläisiä on yhä edelleen olemassa:

https://www.aamulehti.fi/ihmiset/katso-loytyyko-joku-naista-puistattavista-iljetyksista-kotoasi-lampo-tuo-epamieluisat-vieraat-23570336/

Tältä rastilta saatte numerot; 1 ja 0

AA 2 Savupirtti

Katsokaa video. Vaikka se vaikuttaa aluksi ehkä hieman pitkäveteiseltä, seuratkaa videota. Se kuvaa hyvin vuoden 1900-luvun alkupuoden elämää. Mikä on savupirtti, selviääkö videolta?

VIDEO: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2009/11/27/savupirttien-suomi

Numerot tältä rastilta: James Bond eli 0… Mitkä kaksi numeroa tulee perään?

AA 1 Tilan ahtaus ja ruokailu

 Tilan ahtaus ja ruokailu

Tässä yhdessä huoneessa on asunut parhaimmillaan 7 ihmistä. Ajatelkaa sitä. Miten tässä huoneessa on voinut nukkua 7 ihmistä? Aikaisemmin naiset saivat yleensä n. 5-6 lasta. Ei ollut ollenkaan tavatonta, että perheessä lapsia oli yli kymmenen.

Ennen ihmiset eivät eläneet niin vanhoiksi kuin nykyään. Oli tavallista, että 40-vuotias mies oli jo hieman huonokuntoinen. Esimerkiksi selkä vaivasi niin, että lapset auttoivat talon töissä. Lapsia tarvittiin paljon kodin askareissa ja lapset huolehtivat vanhemmistaan heidän tullessaan vanhoiksi. Samassa talossa asui usein myös muita sukulaisia, mummoja ja kummeja, jolloin tilaa oli hyvin rajallisesti.

No mitä sata vuotta sitten syötiin? Yleisimpiä ruokia olivat leipä, peruna, kala, puurot ja vellit. Ruokaa oli usein vähän ja sitä jouduttiin säännöstelemään. Ruokailutilanteissa piti käyttäytyä hyvin. Useissa perheissä lapset eivät saaneet puhua pöydässä, ellei heitä puhuteltu. Pöydässä ei saanut nauraa, eikä tietenkään pelleillä. Turha puhuminen pöydässä oli muutenkin tarpeetonta. Äiti saattoi lyödä lasta lusikalla päähän, jos lapsi ei käyttäytynyt pöydässä hyvin. Lapset saattoivat usein kokea ruokailutilanteet haastavana ja ahdistavana

Miettikää viisi käytöstapaa, joita tänä päivänä ruokapöydässä yleensä tulee noudattaa.

Tältä rastilta saatte numerot: 04

53. Kasvintunnistusta

Nimeä niin monta kasvia kuin löydät metsästä. Myös puut ovat kasveja.

Jokaisesta tunnistetusta kasvista saat yhden bonuspisteen. Vastaa samaan lomakkeeseen, johon olet kirjoittanut vastaukset rastiradan kysymyksiin.

linkit suoraan koodeihin NÄISTÄ SUORAT KOODIT!

https://sketsi.net/2015/05/katso-miten-historialliset-kuvat-heraavat-eloon-kun-niihin-lisataan-varit/

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/05/09/suomen-100-vuotta-virtasten-silmin-nain-koyhasta-maatalousmaasta-tuli-moderni