Kysymys: Luitko lukunäytteen Pakolaisista. Oliko se hyvä? Mistä Pakolaiset kertoo?
Katso video:
Lapinlahtelaiset kiirehtivät vuonna 1908 hankkimaan käsiinsä Johannes Linnankosken Pakolaiset, joka kertoi arkaluontoisista asioista paikkakunnalle muuttaneen hämäläisperheen menneisyydessä.
Lukunäyte:
Uutelan Juha, leskimies, istui pöytänstä ääressä ja lopetti parranajoaan. Hän pani veitsen syrjään ja katsahti peiliin. Hiljainen kirkastus levisi hänen kasvoilleen. "Kuinka tuo leuanalusparran ajaminen miehen nuorensi, puheli hän ajatuksissaan. "Tuskin enä tunnen itseäni." ---- ---- Hän pesi kasvons ja korjasi parranajovehkeet pieneen seinäkaapppiin. Vai vanha? Hymähti hän silitelleen kammalla vankkaa, tumpuraa tasatukkaansa. "Eihän tämmöinen mies vanhaksi tulekaan!" Näin ajatellessaan hän tunsi itsensä suoraksi ja jänteväksi kuin nuori poikanen.
Kirjailija Johannes Linnankoski asui Lapinlahdella vuonna 1902, kun akaalainen perhekunta asettui sinne asumaan. Linnankoski siirsi kylän tapahtumat romaaniinsa. Alapitkän kylässä sijainnut Hovin talo, jossa Linnankoski itsekin asui, oli kirjan keskipisteessä.
Vanhan pariskunnan tytär oli nainut iäkkään (yli 70-vuotiaan) leskimiehen, mutta sai lapsen toisen miehen kanssa. Häpeä aviorikoksesta ja juorujen pelko oli ilmeisesti muuton todellinen syy.
Linnankosken pienoisromaani Pakolaiset toi nimensä perusteella mieleeni vuoden 1918. Siksipä tarinaa lukiessa kirjannimi mietityttikin. Mistä ihmeen pakolaisista tässä on kyse, kunnes tarinan edetessä nimikin selkeni. Kyse oli ihmisen maineesta. Keskitalon isäntä saa pian huomata, että hänen tyttärensä on häpäisemässä heidän kunniallisen nimensä odottamalla toisen miehen lasta. Hän päättää myydä talon Hämeessä ja muuttaa Savoon. Uutela miettii ja pohtii hämäläiseen tyyliin, että "mikäs siinä --- ---- mutta miksikäs se ei sano minulle mitään, miksikäs se pitää minuakin aisoissa?https://sheferijm.vuodatus.net/lue/2013/11/johannes-linnankoski-pakolaiset
Uutelan Juha, leskimies, istui pöytänstä ääressä ja lopetti parranajoaan. Hän pani veitsen syrjään ja katsahti peiliin. Hiljainen kirkastus levisi hänen kasvoilleen. "Kuinka tuo leuanalusparran ajaminen miehen nuorensi, puheli hän ajatuksissaan. "Tuskin enä tunnen itseäni." ---- ---- Hän pesi kasvons ja korjasi parranajovehkeet pieneen seinäkaapppiin. Vai vanha? Hymähti hän silitelleen kammalla vankkaa, tumpuraa tasatukkaansa. "Eihän tämmöinen mies vanhaksi tulekaan!" Näin ajatellessaan hän tunsi itsensä suoraksi ja jänteväksi kuin nuori poikanen.
Linnankosken pienoisromaani Pakolaiset toi nimensä perusteella mieleeni vuoden 1918. Siksipä tarinaa lukiessa kirjannimi mietityttikin. Mistä ihmeen pakolaisista tässä on kyse, kunnes tarinan edetessä nimikin selkeni. Kyse oli ihmisen maineesta. Keskitalon isäntä saa pian huomata, että hänen tyttärensä on häpäisemässä heidän kunniallisen nimensä odottamalla toisen miehen lasta. Hän päättää myydä talon Hämeessä ja muuttaa Savoon. Uutela miettii ja pohtii hämäläiseen tyyliin, että "mikäs siinä --- ---- mutta miksikäs se ei sano minulle mitään, miksikäs se pitää minuakin aisoissa?https://sheferijm.vuodatus.net/lue/2013/11/johannes-linnankoski-pakolaiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti